Juridiikka - Juristeria 

Ohjeena perusopetuslain 29 §, 18 § ja Suomen Perustuslaki 

Koulun on oltava turvallinen jokaiselle oppilaalle

Näin on laki Suomessa: Jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Määräys on kirjattu perusopetuslain 29 §:ään. Jos näin ei oppilaan omassa koulussa ole, on tartuttava vaihtoehto B:hen. Oppilas jää koulusta pois, kunnes turvallinen ratkaisu tilanteeseen löytyy.

Parasta tietenkin olisi, että koulussa häiriköt saataisiin muuttamaan käytöstään. Aina se ei onnistu, ei etenkään niissä kouluissa, joissa on sovellettu vuosikymmenien ajan psykososiaalisten ja kasvatusoppien valtaväylän teoriaa, jonka mukaan kiusaaminen johtuu siitä, että kiusaajalla on paha olla. Teoriasta on sitten johdettu toimintamalli, jonka mukaan kiusaajalle tehdään oikein ihan oltavat, ja kiusattu pakotetaan terapiaan ja vanhemmat perheneuvolaan. 

Yleisen elämänkokemuksen näkökulmasta kasvatustieteilijöiden valtavirran toimintamalli kiusaamisen lopettamiseksi on tosielämälle niin vieras, että konflikteja syntyy. Vanhempien sekä opettajien väliset näkemyserot ovat syvimmillään niissä kaupungeissa, joissa on vahva, yliopistollinen asiantuntemus kasvatus- ja sosiaalitieteissä ja psykologiassa. Näitä kaupunkeja ovat Tampere, Jyväskylä ja Oulu.

Se on todettava, että Helsinki ei kuitenkaan tähän joukkoon kuulu likimainkaan siinä mittakaavassa. kuin yllä mainitut kaupungit.

Kasvatusopilliset ristiriidat riskinä opettajan työssä

Tilastoissa kasvatusoppien ristiriidat näkyvät siten, että enenevässä määrin opettajat kokevat vanhempien kiusaavan heitä. Asia ilmenee mm. Opettajien ammattijärjestön vuosittaisessa Opettajien työolobarometri -selvityksissä. 

Vanhemmat todellakin ovat vähintäänkin eri mieltä siitä, saako heidän lastaan kohdella epäasiallisesti, ja jos kuitenkin niin tapahtuu, kuka silloin tarvitsee tukea ja turvaa ja kannustuksekseen "positiivisia, eheyttäviä elämyksiä". Ilmeisesti enenemässä määrin vanhemmat kieltäytyvät hyväksymästä sitä, että koulun oppilaiden välisissä kiusaamistilanteissa rakkain tuki annetaan pahimmille kiusaajille. 

Alan ammattilaisille ja moniammatillisten tiimien jäsenille on vuosikymmenien ajan opetettu, että tällaista kannustusta on annettava nimenomaan kiusaajalle tai väkivaltaiselle oppilaalle. Oletus on, että sitten kun häiriköllä on oikein hyvä mieli, niin hän lopettaa kiusaamisen.

Suomen perustuslakeihin kuuluu valtiojärjestys. Sen 16 §:n mukaan ilmainen, maksuton perusopetus on jokaisen suomalaisen oikeus, jota häneltä ei saa ottaa pois.

PERUSTUSLAKI  16 § - Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Ilmainen peruskouluopetus on jotain, mitä ei millään verukkeella saa lapselta evätä. Ei sairauden, ei uskonnon, ei perheen sosiaalisen aseman eikä minkään muun syyn vuoksi. Ei myöskään sen vuoksi, että lapsi tai nuori on koulukiusattu. Tästä päästään seuraavalle portaalle: koulua voi käydä muutenkin kuin yleisopetuksessa tutussa koulurakennuksessa yhdessä muiden oppilaiden - myös kiusaajien - kanssa.

PERUSTUSLAKI 2 luku 6 § - Yhdenvertaisuus

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Yhtä tärkeä on perustuslain 7 §:

PERUSTUSLAKI  2 luku 7 § - Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Parempi vaihtoehto: Kotikoulu 

Oppilaalla on oikeus saada opetusta ilmaiseksi, oppilaalla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, hänellä on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, ilman että häntä kidutetaan tai muutoinkaan kohdellaan ihmisarvoa loukkaavasti. 

Oppilasta ei saa myöskään asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ei edes sen vuoksi, että hän on kiusattu ja toinen on kiusaaja.

Valitettavasti kunnissa ihan yleisesti väitetään, että kaikkea mitä koulussa tapahtuu, on vain kestettävä. Kun Suomen perustuslait ja koulun kanta ovat näin pahasti ristiriidassa, niin ei ole aihetta ihmetellä, miksi opettajat joutuvat "kiusatuiksi", kun vanhemmat puolustavat lapsensa oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja koulunkäyntiin. 

Siinä vaiheessa, kun koulussa toistetaan, että kiusaamiselle ei mitään voi, on aika jäädä kotiin. Ei kuitenkaan kotiopiskeluun, vaan kotikouluun! Tässä vaiheessa sovellettavaksi tulee perusopetuslain 18 §: 

PERUSOPETUSLAKI  18 § - Erityiset opetusjärjestelyt

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, 

2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai

3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Tämä perusopetuslain säädös mahdollistaa sen, että opetus järjestetään lapselle missä tahansa muualla. kuin koulurakennuksessa, vaikka kotikouluna, mutta kunnan kustannuksella.  

On todellakin kohtuutonta, kuten kohta 2 erityisten opetusjärjestelyjen ehdoksi asettaa, että lapsen pitää olla henkisen ja fyysisen väkivallan alaisena harva se päivä. 

Kohdan 3 ehto sekin paljon useammin, kuin yleensä mielletään. Terveydentila on nähtävä muutenkin, kuin jollakin aseella aiheutettuna mustelmana, haavana tai aiheutettuna murtumana, mitä kaikkea koulussa lapselle voi tapahtua. 

Pelko, itkuisuus, kouluunlähtöpaniikki, unettomuus, painajaiset, psykosomaattiset sairaudet TIC-oireita myöten ja monet muut elämänilon tappavat raskaat tunteet ovat nekin kiusatun oppilaan terveydentilan menetyksiä, joita ei pidä kauan katsoa ja selitellä ohimeneviksi, ohimeneviksi ehkä, varmaan tai ainakin joskus, tai ainakin sitten kun vaihtaa koulua.

Vuonna 1995 laajan kansalaisliikehdinnän ansiosta rikoslakiin saatiin sisällytetyksi myös henkinen väkivalta. Henkisen väkivallan eri muodot tuhoavat ihmisen varmemmin kuin mikään isku tai muu fyysinen väkivalta!

RIKOSLAKI 21 luku 5 § - Pahoinpitely

Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava. 

On kaksi sanaa, jotka ovat vaarallisen lähellä toisiaan. Ne ovat kotikoulu ja kotiopetus. 

Kun rehtori on haluton tai kyvytön, ja opettajatkaan eivät saa pitkään jatkuvaan kiusaamiseen puuttua, tuloksekkaasti, riittävän vahvoilla toimilla, harkittavaksi on otettava, jääkö oppilas menemättä kouluun ja jää kotiin. Toki koulunkäynti voi ja pitääkin jatkua.

Jos ilmoituksessa kotiin jäämisestä käytetään sanaan "jää kotiopiskeluun", se tarkoittaa, että kunta vapautetaan velvollisuudestaan opetuksen järjestämisestä. Vastuu siirtyy perheelle kaikilta osin. Toisin sanoen perhe luopuu omasta tahdostaan ilmaisista kirjoista, kouluterveydenhuollosta, kokeiden järjestämisestä ja kaikesta, mitä opetuksen järjestämiseen kuuluu.

Mikäli lapsi jää kotiin koulukiusaamisen vuoksi, todellinen syy on heti alkuunsa ilmoitettava juuri niin kuin totuus on: koulukiusaamisen vuoksi ja koska koulu ei ole onnistunut kiusaamista lopettamaan.

Lisäksi kotona opiskelusta on käytettävä ilmaisua "jää kotikouluun" ja sen perään vielä vahvistus, että oppilas palaa kouluun heti kun hänen turvallisuutensa voidaan taata.

Tämä siksi, että perusopetuslain 18 §:n perusteella voidaan vaatia, että vaikka lapsi ei yleisopetukseen koulun muiden oppilaiden kanssa osallistu, niin siitä huolimatta vanhemmat pitävät kiinni siitä, että lapsen ja nuoren oikeutta ilmaiseen koulunkäyntiin ei loukata.

On vaadittava oikeudenmukaista kohtelua

Kotikouluun jääminen on tehtävä perusopetuslakia ja Suomen perustuslakia hyväksi käyttäen. Siinä vaiheessa, kun koulusta ilmoitetaan, että he eivät mitään voi sille, että lasta kiusataan, hänelle on oikeus vaatia muita opetuksenjärjestämisvaihtoehtoja, kuin koulupakkoa oppilaan lähikoulussa tai muussa koulussa, jota hän on käynyt.

Siitä kunta ei pääse eroon, että kunnalla on velvollisuus oppilaan koulunkäynti järjestää tavalla tai toisella turvallisesti. Sillä verukkeella, että oppilasta kiusataan, kunta ei voi vastuutaan laistaa. Se että oppilas on kiusattu, hänen perustuslaillisia oikeuksiaan ei voi evätä eikä loukata.

Kunnan opetustoimi osaa kääntää keskustelun varsin painokkaasti siihen suuntaan, että oppilaalla on koulunkäyntivelvollisuus. Karkeimmillaan kunnan lastensuojelu on Pohjois-Suomessa "suomentanut" oppivelvollisuuden velvoitteita jokseenkin tuoreessa asiakastapauksessa näillä sanoilla: 

"Kouluun on mentävä vaikka paskat housussa! Ja voihan reppuun pannan puhtaat vaatteet mukaan ja käydä vessassa vaihtamassa vaatteet."

Ei todellakaan. Kouluun ei ole pakko mennä pieksettäväksi ja häväistäväksi. Silti kunta vastaa edelleen oppilaan koulunkäynnistä. Kunnalla on opettamisen pakko: 

PERUSOPETUSLAKI  

3 § - Opetuksen järjestämisen perusteet

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

4 § - Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta 

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. 

Kunnalla ja kaupungilla ilmaisen opettamisen pakko. Kun koulussa korostetaan koulukiusatun lapsen vanhemmille "oppivelvollisuutta", niin keskustelun aihe on käännettävä heti kunnan velvollisuuteen opetuksen järjestämisestä. Yleensä kiistely asiasta loppuu siihen.

Kotikoulujärjestelyt kunnissa ovat pelkää juridiikka. Inhimillistä kohtelua koulukiusattu oppilas ei likimainkaan aina koulussa saa, ei vähintäkään myötätuntoa. Liian monessa koulussa oikeudenmukaisuus ja sen myötä kouluväkivallan uhrit uhrataan vääristyneen kasvatusopin saattelemana häiriköiden ja kiusaajien tukemiseen toimissaan vakaumuksellisella positiivisella tuella ja kannustukselle, monenmoisella palkitsemisella. 

Aina silloin tällöin laki voittaa, kun kiusatun omat joukot osaavat siihen riittävän pontevasti vedota.