Terveys

Lahjakkaiden taakka
Mielenterveysongelmat

Ihmiset, joilla on korkea älykkyystaso, kärsivät useammin mielenterveysongelmista kuin tavalliset ihmiset. Tämä ilmenee yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, johon osallistui kaikkiaan 3715 Yhdysvaltain älykkäiden ihmisten Mensan jäsentä.

Ihmisten lahjakkuudesta oletetaan seuraavan monenlaista hyvää: korkeampi koulutustaso, paremmat työpaikat ja paremmat tulot. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Korkea älykkyysosamäärä näyttää liittyvän vahvasti erilaisiin mielenterveysongelmiin. Älykkäillä ihmisillä on muita useammin masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ahdistuneisuushäiriötä, ADHD:ta, mutta myös fyysisinä ilmeneviä sairauksia kuten astmaa ja immunologisia vaivoja.

USA:n Mensan jäseninä on ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on vain kahdella prosentilla maan kansalaisista. Nämä potevat kuitenkin huomattavasti useammin monenlaisista terveydentilan häiriöistä kuin tavalliset ihmiset.

Lahjakkaan terveys kulkee monenmoista rataa

Tavallisiin ihmisiin verrattuna poikkeuksellisen älykäs ihminen diagnosoidaan 20 % todennäköisemmin autismioireryhmän ali ASD-potilaaksi, 80 % todennäköisemmin ADHD-potilaaksi, 83 % todennäköisemmin ahdistushäiriöpotilaaksi ja 182 % todennäköisemmin hänelle asetetaan ainakin yksi mielenterveyshäiriön diagnoosi.

Yhtä lailla superälykkään ihmisen fyysinen terveys on tavallista enemmän rasitettu. Heistä 213 5:lla on todennäköisesti jokin ympäristöyliherkkyys [diagnoosi on hyväksytty vuonna 2014 Suomessa käytössä olevaan tautiluokitukseen ICD-10:een diagnoosinumerolla R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille]. Heillä on 108 % todennäköisemmin astma, ja 84 % useammin jokin autoimmuunisairaus.

Älykkäiden ihmisten moninkertainen herkkyys sairastua henkisesti tai fyysisesti tulee havainnolliseksi kuvaajalta, joka on julkaistu nettijulkaisu bigthink.comin sivulla. Kunkin oireluokan käännökset selityksineen on suomennettu tämän artikkelin oheistekstissä ”Tavanomaisia psyykkisiä ja autoimmunologisia sairauksia”.

Syitä poikkeuksellisen älykkäiden ihmisten sairastuvuuteen on etsitty mm. näiden ”älyllisistä yliherkkyyksistä” (intellectual overexcitabilites) ja keskushermoston hyperreaktiivisuudesta (hyper-reactivity of the central nervous system). Toisaalta juuri nämä piirteet herkistävät heidän tietoisuuttaan, mikä auttaa heitä olemaan luovia ja taiteellisia.

Itse asiassa on tiedostettu, että älykkäimmillä ihmisillä on kyky ymmärtää ja oivaltaa ympäristönsä ilmiöt muita syvemmin ja laajemmin.

Herkkyyttä vain, herkkyyttä kaikelle
Ikävä kyllä sama reagointiherkkyys ympäristön ilmiöille saa nämä ihmiset herkästi masentumaan ja johtaa mielenterveyden horjumiseen. Näin on todettu olevan erityisesti runoilijoilla ja kirjailijoilla, jotka ovat sanankäytössään poikkeuksellisen lahjakkaita. Heidän intensiivisen tunteenomainen myötäeläminen ja vastakaiku ympäristön tapahtumille luovat heille taipumuksen kovin syvälliseen mietiskelyyn ja huolestumiseen, jotka molemmat ovat ennuste masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä.

Nämä ovat tämän artikkelin toimittajan omia ajatelmia: Pohdittavaksi jää, miten enemmistön tulisi ymmärtää ihmisten mielenliikkeitä. Kuten suru, monet muutkin tummat mielialat ovat vain elämää, usein ohimeneviä, ja sopivalla tuella ja ymmärryksellä nopeutetusti ohimeneviä.

Omat johtopäätöksensä tulisi tehdä siitä, miten ymmärrämme ihmisten älykkyyden. Jospa se onkin vain tavallista syvempää herkkyyttä kaikella, mitä ihminen näkee ja kokee kaikilla elämän alueilla tai jollakin aivan erityisesti? Jospa se on vain sitä, että älykäs ihminen on joka suhteessa erilainen?

Lähteet:
Artikkeli Why highly intelligent people suffer more mental and physical disorders (Miksi hyvin älykkäät ihmiset kärsivät enemmän mieliterveyden häiriöistä ja fyysistä vaivoista)
Intelligens-lehden artikkeli High intelligence: A risk factor for psychological and physiological overexcitabilities 


Miten koulu huomio herkän lapsen

Poikkeuksellinen älykkyys ja monenlainen herkkyys reagoida ympäristön ilmiölle näyttävät liittyvän yhteen kuin paita ja peppu. Miten se pitäisi ottaa huomioon? Se tiedetään, että useimpia 8-9 arvosanoja noukkivia oppilaita kiusataan, jokseenkin kaikkia 9-10 oppilaita kiusataan.

Edellä esittämänä luokittelu koulukiusattujen riskiryhmistä on johdettu pelkkänä oletuksena 90-luvulla Saksassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet älykkyysosamäärään 100 yltävistä oppilaista ovat kiusattuja, ja kaikki ne oppilaat, joilla älykkyysosamäärä on 130 tai enemmän, ovat kiusattuja. 

Koulussa kiusattujen oppilaiden riskiryhmistä ylimpänä ovat lahjakkaimmat oppilaat. Toisena riskiryhmänä ovat yleensäkin millä tavalla tahansa herkät ja kiltit oppilaat. Kolmantena ryhmänä ovat erilaiset tai vain uudet, ja siksi kai jossakin mielessä erilaiset oppilaat. 

Jotenkin samaan, erityistä kateutta aiheuttavien oppilaiden riskiryhmään kuuluvat opettajien omat lapset tai jollakin tavoin seutukunnalla saatikka valtakunnan tasolla tunnettujen isien ja äitien lapset. 

Juuri tämänkaltaiset oppilaat kehittyisivät turvallisissa olosuhteissa yhteiskunnan kantavaksi voimaksi, ideoineen ja osaamisineen parhaiksi työntekijöiksi. Heistä nousee myös yhteiskunnan yrittäjäpotentiaali. 

Huono kohtelu niittää osaajia syrjäytetyiksi

Viime vuosina oppilaiden ADHD on ollut useita kertoja kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton syy. Entä jos kyseessä onkin lahjakkaan lapsen kyllästymistä ja vihaa siitä, että hänen on istuttava kuuntelemassa hänelle itsestäänselvyyksiä päivästä toiseen. Sehän on opetuksen integraation väistämätön seuraus, kun opettajan pitää yrittää keskittyä siihen, että hitainkin pysyy tahdissa mukana.

Tai miten koulu ja muu yhteiskunta osaa kohdata autistisen lapsen? Autismin kirjo on jopa useimmille opettajille tuntematon asia. Nyt täytyy mainita erikseen Sievissä Haikolan koulun opettajien Aslak Rantakokon ja Ari Inkeroisen laatima esitelmä "Autismin kirjon oppilas koulussa. Perustietoa ja apukeinoja koulutielle.  Suosittelen luettavaksi - linkki on alla mainittuna lähteissä.

Ote Aslak Rantakokon ja Ari Inkeroisen esitelmästä: "Autismin kirjon oireyhtymät ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä [tai vammoja], jotka aiheuttavat vaihtelevia toiminnan esteitä. Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta huomattavastikin poikkeavaa."

Autismin kaltaisia oireilmentymiä saattaa aiheuttaa myös dysfasia. Se on kielellinen erityisvaikeus, joka ilmenee mm. siten, että hän ei löydä sanoja asioille, jotka hän ehkä muuten ymmärtää. Sopivilla harjoituksilla tilaa voidaan helpottaa, mutta se edellyttää täsmällistä arviota ja tosiasioiden tunnustamista, ennen kuin apua voidaan lapselle antaa.

Ymmärtämisen vaikeus

Entä jos kukaan koulussa ja muutkaan läheiset eivät ymmärrä lainkaan lapsen tapaa ymmärtää asioita, vaan häntä pakotetaan siihen, miten luokan enemmistö, ne niin sanotut tavalliset oppilaat, ajattelevat, reagoivat ja toimivat? 

Pahimmillaan ympäristön kyky hyväksyä erilaisuutta johtaa oppilaan pakottamiseen pakottamisen jälkeen. Hänestä tehdään väkisin "normaalia" moittimalla ja rankaisemalla. 

Arvattavasti lopputuloksena on ennemmin tai myöhemmin lapsen raivostuminen siitä, että kukaan ei ymmärrä eikä yritäkään ymmärtää häntä. Pahimmassa tapauksessa koulussa tehdään pojasta "häirikködiagnoosi", ja kutsutaan poliisi ja psykiatri viemään lasta "psykoosin" vuoksi psykiatriseen sairaalaan. Näin todella on tapahtunut. 

Toisessa tuoreessa tapauksessa ala-asteen poikaoppilas pysyy rauhallisena, jos hänellä on älyllisesti riittävän vaativia, hänen ymmärrystasolleen sopivia tehtäviä. Kuitenkin opettaja vaatii lasta tekemään tuntikausia tehtäviä, joiden aika on tämän lapsen kohdalla ollut jo vuosia sitten. Niitä on kuitenkin pakko tehdä, koska opettajan opetussuunnitelma kulkee "vauvojen tahtiin", eikä hän siitä poikkea. Kyllästyttyään - ja vähättelevän ja aliarvioivan, suorastaan pysyvän halventavan kohtelun vuoksi - poika karkailee koulusta, jolla ei ole hänelle mitään annettavaa. Nyt poikaa ollaan järjestämässä huostaanottoon karkailujen vuoksi.

Nykyisessä koulun ja lastensuojelun "yhteistyössä" kauhistuttavin piirre on, että huostaanottoliipaisin on niin herkässä.  Pelottavan viitteellistä on, miten muuan lastensuojeluvirkailija rauhoitteli isää ja äitiä, joiden lapsesta rehtori oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen: "Olkaa huoleti [lapsen huostaanottoa ei tule]. Rehtori on käynyt huostaanottokoulutuksessa ja hän nyt vain ylireagoi."

Joissakin yhteyksissä on esitetty kysymys, onko tavallisista, useimpien ihmisten elämään kuuluvista tuntemuksista ja erilaisuuksista tehty väkisin "psyykkinen häiriö". Sitä sietää miettiä.

Tavanomaisia psyykkisiä ja autoimmunologisia sairauksia

Englanninkieliset termit alla ovat samat, mitä tutkimuksessa älykkäiden ihmisten mielenterveys- ja autoimmuunisairauksien kuvaajalla on käytetty. Kuvaajan linkki on tässä.  

Keltainen palkki osoittaa kaikkien ihmisten keskimääräisen sairastuvuuden USA:ssa. Vaaleanruskea kuvaa hyvin älykkäiden ihmisten (Mensan jäsenten) diagnosoitua sairastuvuutta. Tummanruskea palkki kuvaa Mensan jäsenille asetettujen diagnoosien ja jäsenten oma-arvioinnin kokonaismäärää. 

Mental disorder - Mielenterveyden häiriö

- Mielenterveyden häiriön tunnistaminen ei ole yksiselitteistä. Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia. Kun mielenterveys järkkyy, on kuitenkin tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa. Näiltä sivuilta löydät tietoa eri mielenterveydenhäiriöistä kuten esimerkiksi masennuksesta, erilaisista fobioista, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (Lähde: Suomen Mielenterveysseura)

- Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta.

- Mielenterveyden häiriöt ovat kasvava kansanterveydellinen huoli. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä kuin syöpä, diabetes tai sydän- ja verisuonitaudit.

Anxiety Disorder - Ahdistuneisuushäiriö 

-  tähän kuuluu mm. paniikkihäiriö

- Tavallisia oireita ovat myös hikoilu, vapina, hengenahdistus, hyperventilaatio sekä pakokauhuntunne, pelko ja jännittäminen.

- Paniikkihäiriöön liittyy usein julkisten paikkojen pelkoa.

ADHD - tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus

- aistitiedon käsittelyn ja säätelyn häiriöt, hieno- ja karkeamotoriikan vaikeudet, puheen ja kielen kehityksen häiriöt, erityiset oppimisvaikeudet sekä unihäiriöt. Lisäksi ADHD:hen voi liittyä psyykkisiä ongelmia, joista ainakin osa on syntynyt seurauksena niistä kokemuksista ja vaikeuksista, joita edellä mainitut häiriöt ovat lapselle/ nuorelle aiheuttaneet. Näitä ovat tavallisesti käytöshäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus. (LÄHDE: adhdtutuksi.fi - ADHD ja koulu)

ADD -Tarkkaavuushäiriö

- Nykykäsityksen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä voidaan tunnistaa kolme esiintymismuotoa sen mukaan, täyttyvätkö sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit vai pelkästään tarkkaamattomuuskriteerit tai yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit. Tarkkaamattomuus näkyy lapsella pienestä pitäen. Sen on huomattu olevan tytöillä yleisempää kuin pojilla. (LÄHDE:  ADHDtutksi.fi - ADHD ja koulu)

ASD - autismi ja sen eri ilmenemismuodot

- erityistä: autismikirjon häiriöt ja niiden samanaikaisuus ADHD:n kanssa. Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys yhteensä on noin yhden prosentin luokkaa, kun sitä aiemmin pidettiin matalampana (Lähde: Käypä hoito suositus. Autismikirjon häiriöt ja niiden samanaikaisuus ADHD:n kanssa

- Autismikirjon häiriöstä kärsivällä lapsella saattaa olla alla mainittuja vaikeuksia  (LÄHDE: Autismikirjon häiriöt (ASD)):

  • toimia ryhmässä ja saada ystäviä
  • aloittaa ja ylläpitää keskustelua ja kertoa itsestään
  • ymmärtää, mitä muut ihmiset ajattelevat ja tuntevat
  • käyttää eleitä, ilmeitä ja katsekontaktia toisten kanssa puhuessaan 
  • sopeutua muutoksiin ja uusiin tilanteisiin

- Autismin kirjon oireyhtymät ovat NEUROBIOLOGISIA KESKUSHERMOSTON KEHITYSHÄIRIÖITÄ, jotka aiheuttavat vaihtelevia toiminnan esteitä. Autistisilla henkilöillä AISTIEN VÄLITTÄMÄ TIETO JA SEN ULKINTA on yksilöllistä ja tavallisesta huomattavastikin POIKKEAVA (LÄHDE: Aslak Rantakokko & Ari Inkeroinen. Autismin kirjon oppilas koulussa. Perustietoa ja apukeinoja koulutielle. Lauri Haikolan koulu, Sievi. 25.2.2015 )

FOOD Allergies - Ruoka-allergiat 

- Lasten ruoka-aineallergioiden sekä ruoka-allergioihin liittyvien sairaalahoitojaksojen määrät ovat lisääntyneet rajusti Yhdysvalloissa kymmenessä vuodessa, selviää Pediatrics-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Vuonna 2007 noin neljällä prosentilla yhdysvaltalaislapsista oli havaittu ruoka-aineallergioihin liittyviä oireita ennen 18 vuoden ikää. Yhdeksällä prosentilla oli veritestillä varmistettu pähkinäallergia.  (Lähde: Mediuutiset. Lasten ruoka-allergiat lisääntyvät rajusti USA:ssa)

- kiistatonta näyttöä ruoka-allergioiden syistä ei ole. 

- Mikä tahansa ruoka-aine voi saada aikaan allergisen reaktion. Suomessa pikkulapsilla allergiaa aiheuttavat yleisimmin maito (3-5 %), viljat (vehnä, ohra, ruis), kananmuna ja kala. Hoitoon hakeutuneiden allergiapotilaiden määrä on viime vuosina kasvanut selvästi. Allergioiden yleistymisen syynä voi olla myös se, että allergiaoireet tunnistetaan aiempaa paremmin. (Lähde: THL, Ruoka-allergiat)

Environmental Allergies - ympäristöallergiat (esim. kemikaali-, tuoksu-, sähkö-, homeyliherkkyys)

- Ympäristöyliherkkyyden nimike on lisätty suomalaiseen ICD-10-tautiluokitukseen vuonna 2014 lisätty ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.

- tyypillisiä oireita silmien vetistys, kutina ja tukkoinen nenä, hengenahdistus, lihaskivut, "aivosumu", n huimauksena, väsymyksenä, sydämen rytmihäiriöinä tai muistihäiriöinä.  

Asthma - astma

- Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus (inflammaatio) ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys (hyperreaktiivisuus). 

- Astman tavallisia oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Astmaoireet ovat usein vaihtelevia ja joskus kohtausmaisia. (Lähde: Astman käypä hoito -suositus

Autoimmune Disorders - autoimmuunisauraudet

- Autoimmuunisairaudet liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, immunologiaan, monimutkaiseen järjestelmään, jonka tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia pieneliöitä ja vieraita aineita. Autoimmuunisairaus-termissä sana auto tarkoittaa "itse", immuuni viittaa elimistön puolustusjärjestelmään.

-Autoimmuunisairauksia on lukuisia. On arvioitu, että sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Melko yleisiä ovat muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet sekä tyypin 1 diabetes ("sokeritauti"). Harvinaisempia ovat esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminta, autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA), B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia (B12-vitamiinin tai foolihapon puutos), verihiutaleiden autoimmuunisairaus (ITP) (vähän verihiutaleita) ja lihasten voimattomuutena ilmenevä myasthenia gravis ("Lihastaudit"). (LÄHDE:  Terveyskirjasto. Autoimmuunisairaudet)